Salmivaaran Erä Ry:n säännöt
Seuran yhdistysrekisterinumero: 116.735
Rekisteröintipäivä: 23.07.1974
Y-tunnus: 0934665-7
1 § YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA- PIIRI
Yhdistyksen nimi: Salmivaaran Erä ry.
Kotipaikka: Salmivaara
Kunta: Sallan kunta Lapin läänissä.
Yhdistys on perustettu 1973 huhtikuun 15 p:nä. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura voi liittyä jäseneksi aatteelliseen metsästysjärjestöön.
Seuran kieli on suomi.
Seura on Suomen Riistakeskuksen ja Sallan riistanhoitoyhdistyksen ry:n jäsen. Piirin/piirien jäsenenä seura noudattaa piirin/piirien sääntöjä ja määräyksiä.
2 § SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa, metsästysammunta urheilua ja kenneltoimintaa.
3 § SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita, suorittamalla riistanhoitotöitä, valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä, seuraamalla toimialueensa riistatilannetta, huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista, kouluttamalla jäseniään, järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja edistämällä metsästyskoiratoimintaa lisäksi omistaa kiinteistöjä sekä maita.
4 § SEURAN JÄSENET
Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi johtokuta voi hyväksyä henkilön, joka asuu seuran toiminta-alueella. Maanomistajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka omistaa seuran alueella maata. Metsästäjäjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jota maanomistaja esittää jäseneksi maanvuokrasopimusta tehdessään. Jäsenet sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä sekä päätöksiä.
Jäsennyyslajit ja niihin liittyvät oikeudet ovat seuraavat:
Maanomistajajäsen:
Maanomistajajäseneksi hyväksytään henkilö, joka omistaa itse, yhteisomistuksen kautta seuran toiminta-alueella tai on maata omistavan perikunnan osakas ja vuokraa vastikkeetta seuralle omistamiensa tai hallitsemiensa metsästysalueiden kaiken metsästysoikeuden. Vuokrattava maa-alueen tulee olla vähintään 5 ha:n suuruinen ja olla keskeistä seuran metsästysaluetta. Jäsenen tulee erota, kun seuran metsästysoikeus maanomistajan kaikkiin seuran toiminta-alueella oleviin maihin päättyy. Maanvuokrasopimuksia tehtäessä johtokunta pyrkii aikaansaamaan mahdollisimman yhtenäiset metsästysalueet.
Maanomistajan perheenjäsen:
Maanomistajan perheenjäseneksi hyväksytään henkilö, joka on maanomistajan vanhemmat, isovanhemmat, puoliso, lapsi, lapsenpuoliso, lapsenlapsi tai puolison lapsi. Jäsenen tulee erota kun seuran metsästysoikeus maa-alueisiin, joihin jäsenyys liittyen lakkaa.
Metsästäjäjäsen:
Metsästäjäjäseneksi hyväksytään henkilö, jota maanomistaja esittää jäseneksi maanvuokrasopimusta tehdessään. Jäsenen tulee erota kun seuran tehdyn sopimuksen mukainen metsästysoikeus maanomistajan kaikkiin seuran toiminta-alueella oleviin maihin lakkaa.
Varsinainen jäsen:
Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään henkilö, joka asuu pysyvästi seuran toiminta-alueella, mutta ei ole maanomistaja tai hänen perheenjäsen eikä metsästäjäjäsen. Jäseneksi valittaessa johtokunnan pöytäkirjaan merkitään, mikä jäsenyyslaji on kysymyksessä.
Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa seuran johtokunnan on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kannattavaksi yhteisöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
5 § JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään, jäljempänä ilmenevin poikkeuksin, liittymismaksun ja toukokuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää, erikseen eri jäsenryhmille.
Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan varsinaisen jäsenen valvonnassa ja että koejäsenen järjestäytyneeseen jahtiin osallistumisesta päättää seuran johtokunta.
Alle 18 vuotiaan jäsenen liittymis- ja jäsenmaksu on puolet varsinaisen jäsenen maksuista, ko henkilön täyttäessä 18 vuotta jäsenmaksu nousee täysimääräiseksi, eikä liittymismaksun loppuosaa peritä.
Johtokunta voi maanvuokrasopimusta hyväksyessään vapauttaa maanomistajajäsenen tai metsästäjäjäsenen liittymis- ja jäsenmaksusta, jos vuokrattava maa-alue on riittävän suuri ja se on keskeisellä seuran toiminta-alueella. Ei koske järjestäytyneeseen metsästykseen osallistuvia.
Jos vuokrasopimus koskee vain tiettyjä lajeja, merkitään sopimukseen, että maanomistaja sitoutuu metsästämääm vain samoja lajeja seuran alueella. Maanomistajalla, maanomistajan perheenjäsenellä ja metsästäjäjäsenellä ovat samat oikeudet.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista.
Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta. Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisen henkilöiden ja yhteisöjen osalta seuran talvikokouksessa.
Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite
Järjestäytyneeseen metsästykseen osallistuva jäsen on myös velvollinen suorittamaan riistanhoitotöitä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnalle.
Riistanhoitovelvoitemaksu
Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä. Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus tms.) vapauttaa jäsenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitovelvoitemaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.
6 § SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
7 § SEURASTA EROTTAMINEN
Seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen, toimii yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.
Johtokunta voi erottaa myös maanomistajajäsenen tai maanomistajan perheenjäsenen jos seuralla ei ole voimassa olevaa metsästysoikeutta maihin, joihin jäsenyys liittyy. Johtokunta voi erottaa metsästäjäjäsenen kun maanvuokrasopimus, johon hänen jäsenyytensä liittyy, ei ole voimassa. Samoin johtokunta voi erottaa seuran alueella asuvan varsinaisen jäsenen, jos jäsenyyden peruste ei ole enään olemassa alueelta pois muuton vuoksi.
Ennen päätöksen tekoa johtokunnan on varattava asianosaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.
Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 pv:n kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä pois päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsotaan erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkauttamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
8 § SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-maaliskuussa ja kesäkokous kesä-elokuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta sanomalehti ilmoituksella seuran alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä tai kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella tai kotisivuna internetissä.
9 § TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
2) todetaan kokouksen laillisuus ;
3) hyväksytään työjärjestys ;
4) esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta ;
5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille ;
6) toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali ;
7) toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle ;
8) toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle ;
9) vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta ;
10) päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, järjestäytyneeseen metsästykseen osallistuvien jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuiseta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta ;
11) vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio ;
12) käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7 §:n mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi ;
13) valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin ;
14) käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnnalle vähintään kolme vikkoa ennen talvikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat, tehtävistä esityksistä ;
15) valitaan järjestäytyneen metsästyksen johtajat ja talkoo ynnä muut toimihenkilöt
16) keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.
10 § KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista.
11 § SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.
12 § PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjan on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
13 § SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Saantöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
14 § SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kahta vikkoa ennen talvikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään yhtä viikkoa ennen talvikokousta.
15 § SEURAN JOHTOKUNTA JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta. Johtokuntaan kuuluu kahdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä sekä heidän 2 varajäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.
16 § PÄÄTÖSVALTAISUUS
Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
17 § SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.
18 § JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti toimia seuran ylimpänä ja toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti, olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti, suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti, vahvistaa tehtävänjako keskuudestaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä, vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta, vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista, toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot, nimetä edustajat kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt, vastata seuran kokousten antamista velvoitteista, pitää seuran jäsenluetteloa, hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta, hoitaa seuran tiedotustoimintaa, hyväksyä ja erottaa jäsenet, valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt, päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista, tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
19 § SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jähtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran hirvikokouksissa.
20 § SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys - jaktmuseiföreningen i Finland ry:lle (Suomen metsästysmuseo).
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen riistakeskukselle ja Sallan riistanhoitoyhdistykselle.
21 §
MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.